Luola

Luolat, joita kutsutaan joskus myös luolastoiksi, ovat luonnollisesti syntyviä onttoja tiloja, jotka muodostuvat kautta Ylämaailman ja Alamaailman. Nämä maanalaiset tyhjiöt täyttyvät ilmalla, vedellä tai laavalla, ja niiden seinämillä paljastuu usein ympäröivää kiveä, pohjaliuskekiveä ja malmiesiintymiä. Koska valotaso Luolan sisällä on tyypillisesti hyvin matala, vihamieliset otukset, kuten zombit, luurangot ja hämähäkit, kutevat niiden sisällä vapaasti. Lepakot ja hehkukalmarit ovat myös yleisiä asukkaita.

Luolalla on kaksi laajaa syntytapaa: kohinaluolat ja veistoluolat. Kohinaluolat muotoutuvat Perlin-kohinaan perustuvien algoritmien avulla osana peruskorkeusmallia, ja niitä esiintyy kolmessa muodossa — juustoluolat, jotka ovat suuria avoimia kammioita; spagettiluolat, jotka muodostavat pitkiä mutkittelevia käytäviä; sekä nuudeliluolat, jotka ovat kapeampia ja epäsäännöllisempiä. Kohinaluolissa voi olla myös tippukivimäisiä pilareita sekä maanalaisia nestealtaita, joita kutsutaan vesikerrostumiksi ja jotka sisältävät vettä tai laavaa syvyydestä riippuen.

Veistoluolat muodostuvat erillisinä piirteinä peruskorkeusmallin päälle kerrostuen. Ne voivat olla muodoltaan mutkittelevia haarautuvia tunneliverkostoja tai ellipsinmuotoisia kammioita. Veistämällä syntynyt Luola voi murtautua pintaan asti, risteää kaivosten tai hirviöhuoneiden kanssa, ja sitä esiintyy Ylämaailmassa Y=−56:n ja Y=180:n välillä sekä Alamaailmassa Y=0:n ja Y=126:n välillä.

Ylämaailmassa on useita erillisiä Luolabiomeja. Tippukiviluolissa on teräviä tippukivimuodostelmia ja lohkopilareita. Rehevässä luolastossa on luolaköynnöksiä, atsaleakasveja ja savilampia, ja se toimii aksolotlien kutupaikkana. Syvä pimeys on erityisen vaarallinen pohjaliuskebiomi, jossa on sculk-lohkoja ja muinaisia kaupunkeja, joita vartioivat vartijat.